maanantai 23. huhtikuuta 2018

Kenet me suljemme ulos?


Opiskelen seksuaalikasvattajaksi. Alkuvuodesta kurssilla pohdimme ulossulkevaa ja moninaisuuden sisällyttävää puhetta erilaisten tehtävien muodossa. Yhtenä tehtävänä oli laatia tarkoituksella mahdollisimman normittava ja ulossulkeva puheenvuoro. Normittava ja ulossulkeva puhe kulkevat usein käsi kädessä. Käytän itsekin näitä termejä limittäin, lomittain ja ristiin. Jos huomaat raastavan epäkohdan tavassa, jolla käytän näitä termejä, pyydän että kerrot asiasta kommenttikentässä. Dialogi on aina tervetullutta.  

Ulossulkevalla puheella tarkoitetaan puhetta, joka sulkee sanomansa ulkopuolelle ihmisiä heidän seksuaalisen suuntautumisensa, sukupuolen, sukupuolettomuuden tai muun ominaisuuden vuoksi. Ulossulkevassa puheessa käytetään sanoja, joihin voi samaistua vain osa ihmisistä, yleensä enemmistö. Monenlaiset vähemmistöt jäävät usein tämän puheen ulkopuolelle tai heitä koskeva puheenosio on jo itsessään etäinen ja ulkoistava. Tässä kirjoituksessa keskityn seksuaalivähemmistöjä ja sukupuolivähemmistöjä ulkoistavaan puheeseen.

Normittavalla puheella tarkoitetaan puhetta, joka ei anna tilaa muulle kuin tavanomaisimmalle elämäntarinalle. Normittava puhe nimensä mukaisesti tunkee kaikki ihmiset vallitsevien normien sisälle. Kärjistettynä siis oletetaan, että kaikki puhetta kuuntelevat tai kirjoitusta lukevat ovat cis-sukupuolisia* heteroita, jotka kuuluvat lapsiperheeseen ja joilla on punainen tupa ja perunamaa. Tai oletetaan että ainakin he haluavat kaikkea tätä. Normeista poikkeavia tarinoita ei ole olemassa tässä tilassa, ja näin normittava puhe sulkee ulkopuolelle vähemmistöt. Vaihtoehtoisesti normeista poikkeavat tarinat ovat paheksuttuja. Normittavuus koskee myös sukupuolirooleja ja ”oikeita tapoja” ilmaista sukupuoltaan.  

Normittava ja ulossulkeva puhe sulkee ulkopuolelle esimerkiksi homot ajatuksella, että ”homoja on olemassa, mutta kukaan täällä olevista ei ole homo” tai ”ne homot ovat tuolla jossain”. Tällä tavalla luodaan näkymätön muuri ”meidän (normaalien)” ja ”niiden (poikkeavien)” välille. Eihän kukaan noin sano, tai tuolla tavalla julmasti jaa ihmisiä normaaleihin ja poikkeaviin, eihän? Toivottavasti ei. Silti jaottelemme ihmisiä "meihin" ja "niihin" rivien välissä ja vielä hyvin usein.

Normittava ja ulossulkeva puhe on erittäin yleistä juuri sen takia, että sitä käytetään huomaamatta. Joskus huomaamme jälkeenpäin, että tuli käytettyä erittäin heteronormatiivista puhetta, vaikka ajatus oli hyvä. Hyvä esimerkki tästä on erään puhujan lausahdus seksuaalikasvatuksen luennolla:
”On hyvä opettaa seksuaalisen suuntautumisen moninaisuutta jo pienestä pitäen, sillä aina on myös niitä, jotka kokevat olevansa esimerkiksi homoseksuaaleja…”
Tarkoitus oli hyvä, mutta samalla hän tuli sulkeneeksi homoseksuaalit ulos koko luentosalista.

Palatakseni tehtävänantoon jonka saimme kurssilla. Eräs opiskelija kertoi etsineensä ulossulkevaa puheenvuoroaan varten inspiraatiota netistä. Häntä suretti se, miten helposti inspiraatiota löytyi. Kysyimme, mistä hän haki mallia normittavaan puheeseen. Hän kertoi, että seurakuntien sivuilta sitä löytyi helposti ja nopeasti. Varsinkin rippikoulusuunnitelmat ovat erinomaisen heteronormatiivisia. Tunsin vihlaisun sisälläni. Onko meidän kirkkomme tosiaan sellainen, joka sulkee ihmisiä ulkopuolelleen pelkästään sanoilla. 

Viime viikolla avattiin kysely sateenkaarikansan kokemuksista kirkosta ja seurakunnasta. Kyselyn tarkoituksena on kartoittaa sateenkaarikansan kokemuksia kirkosta ja seurakunnasta ja niihin liittyvistä turvallisuuden tai turvattomuuden kokemuksista. Kyselyyn toivotaan vastauksia, vaikka ei kuuluisikaan kirkkoon tai vaikka olisi aktiivisesti seurakunnan toiminnassa mukana. Vastata saa anonyymisti.

Toivon sydämestäni, että ihmiset vastaavat kyselyyn rehellisesti ja itse ainakin odotan innolla kyselyn tuloksia. Lisäksi tietenkin odotan, että kyselyn tulokset otetaan valtakunnallisesti huomioon seurakuntien toiminnassa. Toivon, että jokainen seurakunta, seurakuntalaiset sekä seurakunnan johto, ottavat kyselyn tulokset tosissaan. Jos seurakunta aikoo toteuttaa tehtäväänsä ja sisällyttää kaikki ihmiset evankeliumin ääreen, on nyt aika tehdä töitä moninaisuuden huomioon ottamiseksi.
Loppuun lisään vielä pätkän keskustelusta, jonka kävin erään seurakunnan kirkkoherran kanssa.

”Oletko kuullut Feministinen kirkko- nimisestä yhteisöstä?”
”Olen kuullut. Olen melko ristiriitaisella kannalla asian suhteen. Mielestäni ei ole tarvetta Feministisen kirkon kaltaiselle yhteisölle, koska tasa-arvon ja vähemmistöjen puolustamisen pitäisi sisältyä oletusarvona kirkon sanomaan ja seurakuntien toimintaan.”

Minä olen sitä mieltä, että työsarkaa on vielä. ”Pitäisi sisältyä” ei tarkoita, että todellisuudessa moninaisuus luontevasti huomioitaisiin kirkossamme.

Normit eivät ole syntyneet itsestään. Me olemme luoneet normit. Hyvä uutinen on, että me voimme myös osaltamme purkaa normeja. Vastuu on sinulla. Kiinnitä huomiota sanoihin, joita käytät. Kouluta itseäsi sukupuolen ja seksuaalisen suuntautumisen moninaisuudesta. Sisällytä moninaisuus. Tiedosta, että olettamuksien  pohjalta puhuminen ja toimiminen satuttaa. Sen sijaan, että koulutat itseäsi Wikipedialla tai googlettamalla, suosittelen tutustumaan kirjoihin Kaunis ihminen – Sukupuolisuuden ja seksuaalisuuden kohtaaminen seurakunnissa (2017) ja Näkymätön sukupuoli - ei-binäärisiä ihmisiä (2018). Ajantasainen ja asiallinen tieto on kaikkien oikeus.



Kaakinen
Kirjoittaja työskentelee evankelis-luterilaisen seurakunnan varhaiskasvatuksessa ja opiskelee Sexpo-säätiön seksuaalikasvatuskoulutuksessa.

*cis-sukupuolinen: Sanaa cis käytetään kuvaamaan sitä, että henkilön sukupuoli-identiteetti ja sukupuolen ilmaisu ovat hänelle syntymässä määritellyn sukupuolen ja siihen kulttuurissa yleensä liitettyjen odotusten mukaiset. Suurin osa ihmisistä on cissukupuolisia. Cis on vastakohta sanalle trans; sanat ovat alkuaan latinasta, jossa niillä on merkitys ‘tällä puolen’ ja ‘toisella puolen’. Cismies on syntymässä määritelty mieheksi. Cisnainen on syntymässä määritelty naiseksi. Lähde: Setan sateenkaarisanasto Katso myös: Transtukipiste/hlbtiq-sanasto

  

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti