Kuuntele blogiteksti YouTubessa!
”Kuuden päivän kuluttua Jeesus otti mukaansa Pietarin sekä Jaakobin ja tämän veljen Johanneksen ja vei heidät korkealle vuorelle yksinäisyyteen. Siellä hänen ulkomuotonsa muuttui heidän nähtensä: hänen kasvonsa loistivat kuin aurinko ja hänen vaatteensa tulivat valkeiksi kuin valo.” (Matt. 17:1-2)
”Kuuden päivän kuluttua Jeesus otti mukaansa Pietarin sekä Jaakobin ja tämän veljen Johanneksen ja vei heidät korkealle vuorelle yksinäisyyteen. Siellä hänen ulkomuotonsa muuttui heidän nähtensä: hänen kasvonsa loistivat kuin aurinko ja hänen vaatteensa tulivat valkeiksi kuin valo.” (Matt. 17:1-2)
Hiljaisuuden lähteellä ranskalaisessa Taizén yhteisössä on Kristuksen kirkastumista kuvaava ikoni. Sen otsikko on ranskaksi Transfiguration, sananmukaisesti muodonmuutos: Kristus ottaa mukaansa lähimmät oppilaansa ja näyttää heille todellisen muotonsa – ja kieltää näitä sitten kertomasta asiasta kenellekään ”ennen kuin Ihmisen Poika on herätetty kuolleista.” (Matt. 17:9)
Jeesus haluaa siis näyttää todellisen itsensä rakkailleen mutta säilyttää vain itsellään luvan jakaa tätä tietoa muille. Voisi jopa sanoa, että Kirkastusvuorella Jeesus tulee lähimmilleen kaapista. Se on vahva teko, luottamuksen ja toivon osoitus: sen suuri kysymys on, ”oletko vielä kanssani tämän jälkeen? Kelpaanko sinulle?” Opetuslapset hämmentyvät mutta jäävät vuorelle. Jeesuksen toivo ei ole turha; luottamus säilyy ehjänä.
Transsukupuolisena tämä pala Raamattua puhutteli minua erityisen paljon juuri Taizéssä. Ekumeenisessa luottamuksen yhteisössä kukaan ei kysynyt, miksi käytän sitä vessaa joka tuntuu minusta oikealta, miksi käytän sellaisia vaatteita kuin minusta tuntuu. Chileläisveli, jonka kanssa juttelin ensimmäisenä päivänäni, kysyi mitä englannin kielen pronomineja käytän, ja naiserityisen Hiljaisuuden talon katoliset sisaret toivottivat minut tervetulleeksi viettämään muutaman päivän hiljaisuudessa. Hyväksyminen ja luottamus kietoutuivat yhteen ilman, että vaihdettiin montakaan sanaa.
Kristus on kokenut kaiken ja on kanssamme kaikessa. Hän on kokenut myös ristiriidan ulkomuotonsa ja todellisen luontonsa välillä – saman ristiriidan, joka on tuttu monille transsukupuolisille, niin miehille ja naisille kuin muidenkin sukupuolten ihmisille. Tämä transteologinen luenta kirkastusvuorikertomuksesta muistuttaa, että Kristus tuntee jokaisen elämän ilot ja surut – eikä hän kulje vain vierellä, vaan myös edellä. Kirkastettu Kristus on näky tulevasta, toivon ja luottamuksen maailmasta.
Kun aloin käyttää hormonikorvaushoitolääkkeitä, muistan ensimmäisen pillerin tuoneen kasvoilleni uuden, hurjan, rajoittamattoman hymyn. Tässä kertomuksessa näen saman valon Kristuksen kasvoilla: ”hänen kasvonsa loistivat kuin aurinko.”
Raamatun alussa Jumala luo ihmisen omaksi kuvakseen. Mutta millaiseksi kuvaksi Hän meitä muovaa? Vastaus löytyy toisesta Mooseksen kirjasta. Siinä Jumala sanoo Moosekselle: ”Minä olen se, joka minä olen.” (2. Moos. 3:14) Jumalan kuvaksi tuleminen on tulemista kukin omaksi itsekseen.
Jumalan kasvot ovat ihmiskunnan miljardit ja taas miljardit kasvot. Kirkastusvuoren Jumala toivoo meidän kasvojemme kirkastuvan, auringon loistavan niillä. Tähän hän antaa meille rukouksenkin: Aaronin siunauksen, joka tunnetaan paremmin Herran siunauksena. ”Herra kirkastakoon kasvonsa teille ja olkoon teille armollinen.” (4. Moos. 6:25)
Kun toivotamme toisillemme Jumalan kirkastuvia kasvoja, puhumme siis kolmesta asiasta:
1) jokaisesta ihmisestä Jumalan kuvana,
2) Jumalan kutsusta jokaiselle tulla omaksi itsekseen ja
3) omana itsenään hyväksytyksi tulemisen elämää muuttavasta voimasta.
Siksi Herran siunaus on poliittinen teko: liian monelle Jumalan kuvalle avoimesti omana itsenään eläminen ei suinkaan ole turvallista. Kasvojen kirkastuminen ei ole yksilön valinta, vaan kyse on maailman muuttamisesta turvalliseksi kaikille elää avoimesti ja pelkäämättä. Tehdään maailmasta sellainen! Silloin kaikkien kasvoilla loistaa Herran kirkkaus, armon aurinko, joka valaisee elämämme:
“Jos hävität sorron ikeen keskuudestasi
ja lopetat sormella osoittelun ja pahat puheet,
jos annat nälkäiselle omastasi
ja ravitset sen, joka kärsii puutetta,
niin sinun pimeyteesi koittaa valo
ja yön varjo muuttuu keskipäivän kirkkaudeksi.”
--
Kirjoittaja on vantaalainen uskonnonopettaja ja Virsi päivässä -videoblogin pitäjä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti