Virgin Mary, Mother of God, put Putin away!

Venäjällä järjestettiin presidentinvaalit sunnuntaina 18.3., ja istuva presidentti Vladimir Putin sai jatkokauden 76,7 prosentin osuudella äänistä. Edellisten presidentinvaalien aikaan kevättalvella 2012 Venäjällä nähtiin unohtumaton poliittinen protesti, joka hyödynsi kristillistä kirkkotilaa ja kuvastoa. Kyse on tietenkin taiteilija-aktivistiryhmä Pussy Riotin Punk Prayer -performanssista Kristus Vapahtajan katedraalissa Moskovassa 21.2.2012. Kirkko ei valikoitunut tapahtumapaikaksi vain shokkiarvon takia, vaan ortodoksikirkon instituution ja valtion tiukentunut liitto kirvoitti aktivistiryhmältä harkittua kritiikkiä. Tanssia, kirkkotilan raivokasta haltuunottamista, punk räppiä ja rukouksen elementtejä sisältänyt performanssi ehti kestää vain alle minuutin ennen kuin esiintyjät poistettiin kirkosta. Punk Prayerin merkitys on kuitenkin kestoaan kauaskantoisempi.

Yksi Punk Prayerin kiehtovimmista puolista on institutionaalisen uskonnon kritisoiminen. Tuomitut aktivistit Nadežda Tolokonnikova ja Maria Aljohina määrittelevät itsensä ortodoksikristityiksi. Voisi tulkita, että he valitsevat olla oman uskonnollisen yhteisönsä aktiivisia toimijoita. He siis ottavat vakaumuksensa ja sitoumuksensa tosissaan! Pussy Riotin protestin kärkenä oli vastustaa ortodoksikirkon korruptiota, patriarkka Kirillin ylellistä elämäntapaa, sekä Putinin ja valtiovallan tukemista. Yhtä lailla huolenaiheena oli kirkon ja valtion liiton vaikutus naisten, seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen, sekä poliittisen opposition elintilaan. Aktivistit eivät pilkanneet Jeesusta, vaan ottivat parhaaksi näkemällään tavalla oppia hänen toimintatavastaan. Palmusunnuntain evankeliumi Matteuksen mukaan (Matt. 21:12-17) kertoo Vapahtajasta, joka puhdistaa temppelin kaupanteosta ja saa kiitoksensa lasten ja muiden haavoittuvassa asemassa olevien suusta.

Tässä ote Punk Prayerista:

“The head of the KGB, their chief saint,
Leads protesters to prison under escort
In order not to offend His Holiness
Women must give birth and love

Shit, shit, the Lord’s shit!

Shit, shit, the Lord’s shit!

[Chorus]
Virgin Mary, Mother of God, become a feminist

Become a feminist, become a feminist!”

Punk Prayeria tutkinut Anne-Marie Korte esittää, että kyseessä on aktivistien paradoksaalinen ja monitulkintainen protesti, jossa politiikka, teologia, maallinen, hengellinen, yksityinen, poliittinen, rationaalinen ja tunteellinen sekoittuvat tietoisesti. Venäjän ortodoksikirkko instituutiona tukee patriarkaalisuutta, tiettyjen ihmisryhmien sortamista, ja uusliberalismia yhteiskunnassa. Kuitenkin Pussy Riotin aktivistit valitsivat käyttää ortodoksikristillistä estetiikkaa ohi instituution, eli ilman ortodoksikirkon auktoriteettien lupaa. Protestia valmistelleeseen Pussy Riot -ryhmään kuului myös miehiä, mutta itse esityksessä oli läsnä viisi naista. Heistä kahta, Nadežda Tolokonnikovaa ja Maria Aljohinaa, odotti lähes kahden vuoden vankilatuomio huliganismin ja uskovaisten tunteiden loukkaamisen perusteella. Oikeuden tuomiossa käytettiin hyväksi sellaisia tarkempia syytöksiä kuten kirkon häpäiseminen, epäkunnioitus kristittyä maailmaa ja kaanonia kohtaan, sekä valtion hengellisen perustan heikentäminen. Kuitenkin aktivistit itse vastasivat näihin syytöksiin esittämällä, että heidän protestinsa seurasi kristillisen uskon profeetallista tietä. He pyrkivät varjelemaan kristillisiä ydinarvoja – rakkautta, oikeudenmukaisuutta ja epäitsekästä omistautumista – sellaisilta vallanpitäjiltä, jotka tahtovat vääristää ja omia niitä valtansa vahvistamiseen.

Elämme maailmassa, jossa Putin on juuri valittu uudelle kaudelle ja muutkin autoritääriset vallanpitäjät istuvat tiukasti tuolillaan. Yhtä aikaa elämme hiljaista viikkoa ja pääsiäisen läheisyyttä, jossa päähenkilönä on aivan toisenlainen vallanpitäjä: vallasta riisuutuva Vapahtaja. Tämä onkin mahtavaa aikaa kysyä itseltään ja omilta yhteisöiltään rehellisiä kysymyksiä. Rajaammeko joitain ihmisiä ulos Jeesuksen seurasta ja pelastuksesta? Pakenemmeko sovinnaiseen moraalisuuteen ja sellaiseen hyvän tekemiseen, joka on omien maallisten etujemme mukaista eikä vahingossakaan loukkaa vallitsevia valtarakenteita? Paheksummeko niitä, jotka kehtaavat pitää ääntä epäkohdista niin että oma mukavuutemme häiriintyy?

Mitä Pussy Riotin aktivistit tekivät tukalassa yhteiskunnallis-kirkollisessa tilanteessa? Virittivät huutavan rukouksen ja suostuivat kärsimään itseään suuremman vapauden takia.

Otsikko on lainaus Punk Prayerista.

Lähteinä on käytetty Anne-Marie Korten artikkelia Pussy Riot’s Punk Prayer as a Case of/for Feminist Public Theology (Journal of the European Society of Women in Theological Research 22/2014), sekä Antti Rautiaisen juttua Pussy Riot kuusi vuotta myöhemmin (Voima-lehti 5.2.2018: http://voima.fi/artikkeli/2018/pussy-riot-kuusi-vuotta-myohemmin/)

Tiia Orpana

Kirjoittaja on TK, uskonnon ja konfliktintutkimuksen maisterivaiheen opiskelija.